SOCIAL MEDIA

9. marraskuuta 2015

AJATUKSIA BLOGGAAMISESTA JA SOMESTA

Blogeissa ja somessa on viime aikoina kuohuttanut australialaisen Essena O`Neillin video siitä, kuinka some on pilannut häneen nuoruutensa. Mä en itse ole katsonut kyseistä videota tai tutustunut aiheeseen sen kummemmin, mutta bloggaaminen ja some on pyörinyt mun mielessä viime aikoina todella paljon, joten tää ajankohta tuntu oikeelta jakaa mun ajatuksia ihan yleisellä tasolla.

Mä oon pyörinyt blogimaailmassa maaliskuusta 2011 lähtien. Silloin bloggaaminen ei ollut vielä kovin tunnettua ja kun kuulin yhden kaverin pitävän blogia vähän niin kuin päiväkirjana itselleen mä innostuin heti. Mäkin haluun tehdä tota. Olin silloin yläasteella ja lähes kaikki mun kaveripiiristä aloittivat pitämään blogia enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Yks kerrallaan kaikki heistä kumminkin lopetti ja vain mä jäin jäljelle. Tässä sitä ollaan edelleen melkein viiden vuoden jälkeen.

Blogin alkuaikoina kirjoittaminen oli niin huoletonta, saatoin napata pari kuvaa linnunpöntöstä tai levystä fazerin sinistä ja kirjoittaa siihen kylkeen, että mulla oli terveystiedon koe koulussa ja sain siitä 9+. Nykyään blogimaailma on muuttunut koko ajan kilpailuhenkisemmäksi eikä tollanen tulis enää kuuloonkaan. Blogeista löytyy toinen toistaan kauniimpia kuvia ja huoliteltua tekstiä ja mulle on tullut sellanen tunne, etten mä riitä. Etten mä riitä ja voi kilpailla toinen toistaan parempien blogien rinnalla ja mun pitäis olla koko ajan parempi ja parempi, että mä pärjään. Nää ajatukset viestii mulle siitä, että kirjotan blogia väärinperustein. Munhan pitäis nauttia tästä. Haluun löytää taas sen kipinän, tehdä sitä omaa juttua, lopettaa itteni vertailun muihin, koska loppujen lopuksi tärkeintä on se, että sä rakastat sitä mitä sä teet ja sulla on sydän mukana.
Sen takia tää blogin kirjottaminen on viime aikoina tökkinyt. Vertailen itseäni muihin ja en koe mun tuottaman materiaalin olevan tarpeeksi hyvää. Haluisin kehittyä, mutta tuntuu että jumitan vaan paikallani enkä tiedä miten pääsen eteenpäin. Oon pyörinyt blogimaailmassa kuitenkin sen verran kauan, että mä en usko bloggaamisen ikinä lähtevän musta, joten enköhän mä tähänkin jonkun ratkaisun keksi. 
blog
Sama riittämättömyden tunne on tullut myös oman itseni kanssa. Mä nään joka päivä somessa toinen toistaan kauniimpia ja taidokkaampia ihmisiä ja vaikka tiedän, että esim. instagramiin jaetaan yleensä ne kaikista parhaimmat ja huolitelluimmat otokset, mä alan automaattisesti vertailla itseäni muihin. Mun pitäis olla treenatumpi, parempi meikkaamaan, parempi valokuvaamaan ja ties mitä muuta. Tuntuu, ettei musta voi tulla ikinä mitään enkä ikinä voi saavuttaa haaveilemiani asioita. Nää ajatukset kuulostaa ihan naurettavilta näin auki kirjoitettuina, mut tältä musta tällä hetkellä tuntuu. Ehkä mä en oo vielä oppinut sitä itsensä hyväksymistä, sillä miksen mä muka ois tarpeeks hyvä näin? Itsensä ja unelmiensa eteen pitää tehdä töitä, ei mikään muutos tapahdu sormia napsauttamalla. Voi kumpa saisin taottua ton ajatuksen tähän kaaliin.

Jännitin tän tekstin julkaisua ihan hirveesti, koska tiedän, että tätä voi lukea kuka vaan, mutta halusin avata teille taas vähän enemmän itsestäni. No joo toivottavasti joku sai tästä ees jotain irti, oli ainakin erilaista tekstiä mihin yleensä mun blogissa on totuttu. Ihanaa viikkoa

6 kommenttia :

  1. "saatoin napata pari kuvaa linnunpöntöstä tai levystä fazerin sinistä ja kirjoittaa siihen kylkeen, että mulla oli terveystiedon koe koulussa ja sain siitä 9+. " basically mä oon tehny varmasti just tolleen... :-D oliskin noin helppoo ja huoletonta edelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah no älä...:-D Vähä eri meininki nykyään ku sillo 2011 ku mä alotin.

      Poista
  2. Toi riittämättömyyden tunne on tuttu varmasti itse kullekkin. Mutta mieti toisaalta sitä, että joillekin just sä oot se cool bloggaaja joiden kuvat on niin ihania ja hiukset aina täydellisesti jne :D Pitäi yrittää olla vertailematta itteä muihin, koska aina joku tekee asiat paremmin. Itsensä kehittäminen bloggaajana ja muutenkin on toki jees, mut olis hyvä olla myös iloinen siitä mitä jo on ja mitä jo osaa. Aina nimittäin löytyy myös niitä jotka aattelee että vitsit toi tyyppi osaa hommansa hyvin. Niistäkin asioista, joihin ite ei oo tyytyväinen, voi joku muu ajatella ihan päin vastoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tästä kommentista❤ Oot ihan oikeessa, vaikka mä en ite ois tyytyväinen niin jonkun muun mielestä se voi olla just jees. Mä oon aina ollu vähä sellanen epävarma itestäni ja mietin mitä muut tekee tai ajattelee, mut täytyy keskittyä nyt niihin positiivisiin juttuihin ja yrittää lopettaa toi hiton vertailu!

      Poista
  3. Eksyin blogiisi ja luin mietteesi. Hienosti puit sanoiksi tunteesi. Minä yritän itse kirjoittaa blogia, jossa on läsnä se todellinen maailma. En halua olla osa sitä täydellisyyden kuplaa. Meissä bloggareissa on monta puolta. Toki minäkin kuljen kivoissa juhlissa, mutta olen myös kotosalla villasukat jalassa ilman meikkiä ja tukka takussa. Toivon, että blogimaailma kokisi pienoisen mullistuksen ja aitoutta opittaisiin arvostamaaan enemmän. En usko, että kukaan seuraajista saa parempaa fiilistä siitä, että kokee bloggarin viettävän täydellistä elämää ja olevan itse myös täydellinen. Seuraajansa parempi. Minä koen, että bloggaaminen tarjoaa mahdollisuuden kulkea hetken lukijoiden rinnalla. Jaetaan tarinoita elämästä yhdessä. Ja parasta on se, kun joku joskus kirjoittaa, että kosketin heitä jollakin postauksella. Voimia sinulle bloggaamiseen! Älä vertaa itseäsi muihin silloin vain eksyy polulta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista ja viisaista sanoista! Toi on mitä sanoi aitoudesta on totta, se olis hyvä säilyttää tekstin tai kuvien muodossa, ei tää bloggaaminen aina mitään ruusuilla tanssimista oo, vaikka lukija sellasen kuvan helposti saakin. Helposti sitä alkaa kadehtimaan ja vertailemaan itseään muihin niinku mun kohalla tapahtu... Kiitos vielä, tää kommentti auttoi tosi paljon♥

      Poista

Kiitos kommentista♥

Jätetään negatiiviset kommentit pois ja pidetään kommenttiboksi kivana ja positiivisena paikkana. Rakentava kritiikki on kuitenkin aina tervetullutta.